On väitetty, että roskakuskin ammattia ei enää ole. Me Pakkaripossessa halutaan osoittaa tämä väite luuloksi. Samanlaiseksi kuvitelmaksi kuin se, että roskakuskin työ on yksinkertaista ja helppoa. Sillä ajattelulla ei todellakaan purkit liiku.

Sen sijaan posselaiset liikkuvat ripeästi pihasta seuraavaan, määrätietoisesti ja ilman yhtäkään turhaa liikettä. Liikkeessä on joko auto, astiat tai sitten lähmäri, joka muuten on aika säälimätön. Se ahmii ihan kaiken roskan kitaansa.

Me ollaan ne roskakuskit, joiden käynnistä ainoa havainto ovat tyhjät astiat, ja niitä roskakuskeja me ollaan ylpeästi. Ja me myös tiedetään, että tämä on juuri sitä, mitä ne pikkupojatkin haluaa.

Olen toiminut jätehuollon alalla pitkään kuljettajana ja muutaman opettavaisen vuoden esihenkilönä. Olen myös tehnyt paljon sisältöä sosiaaliseen mediaan ja seurannut alaa monipuolisesti. Jätehuolto on kiinnostanut minua siitä asti, kun aloitin roskakuskina 2010-luvun alussa.

Roskakuskin työ ei ole likaisuutta ja hajuja. Se on yhteiskunnan kannalta olennaista työtä, ja ihmiset arvostavat sitä. Sen uskon lukuisten asukkaiden ja ohikulkijoiden kiitosten perusteella. Juttelut ovatkin työn parasta antia, kuten myös vaikkapa ajelu Suomen upeissa maisemissa. Omalle yritykselle työskentelevänä kaikki tämä tuntuu vieläkin merkityksellisemmältä.

Tämä sivusto kertoo rehellisesti jätehuollosta ja roskakuskin työstä. Pääset myös lukemaan Pakkaripossesta – kuinka sillä menee, ja millaista jätehuollon yrittäjän arki on.

Aki Pouta, perustaja ja toimitusjohtaja

Posselaisten työvaatteet on valittu niin, että ne ovat mukavat ja näkyvät kaikissa olosuhteissa.

Toiveartikkeli: Kuljetusyritystä perustaessa voi tarvita 10 000 euroa – ennen kuin edes pääsee tuottoa tekemään.

Toiveartikkeli: Mikä auttaa pakkarikuskia ja yrittäjää jaksamaan, kun työ on fyysistä ja murheet isoja?

Moni pikkufirma on lopettanut, kun jätehuolto on siirtynyt kunnalle. Keskittyvätkö markkinat isoille yrityksille?